Tarmo uusivirran muistolle
SUURI TAISTELIJA ON POISSA
Suruviesti saavutti meidät maanantaina 13.12.1999 iltapäivällä: Tarmo Uusivirta on poissa. Sen lisäksi että Tarmo oli erittäin taitava nyrkkeiljä oli hän myös äärimmäisen herkkä ihminen. Olen saanut kokea Tarmon nyrkkeilytaidot sparratessani hänen kanssaan meidänkin salillamme kymmeniä, jopa satoja eriä. Tarmo oli herrasmies: hän ei koskaan halunnut loukata minua, vaikka olisi pystynyt siihenkin.Tarmo oli hiljainen ja vaatimaton - jopa ujo - eikä hän koskaan tuonut esille omaa erinomaisuuttaan nyrkkeilijänä. Hän ei myöskään puhunut omista murheistaan ja ongelmistaan kuin harvoille ja poikkeustapauksissa.Tarmo oli nöyrä kehätyöläinen, jolle menestys ei noussut hattuun. Hän ei viihtynyt seurapiireissä, vaan halusi viettää aikaansa tavallisen kansan parissa.Kaikilla ei elämä mene niin hyvin kuin meillä, mutta on syytä muistaa, että olemme kaikki joka hetki kuin veitsen terällä: vain pieni horjahdus ja paluuta ei ole. Olemme hyvin herkkiä arvioimaan toisia, mutta olemmeko omassa vajavaisuudessamme valmiita näkemään toisen tuskaa ja auttamaan. Uskon, että Tarmo on saanut nyt rauhan.Pyydän, että jokainen joka tämän lukee, nöyrtyisi hetkeksi miettimään elämän raadollisuutta ja hiljentyisi kunnioittamaan mahtavan taistelijan ja herkän ihmisen Tarmo Uusivirran muistoa.Minun piti sanoa nämä muutamat sanat treeneissämme torstaina 16.12.1999, mutta en siihen pystynyt.Oulussa 17.12.1999, Tarmo Uusivirran muistoa kunnioittaen.
Juha Hänninen