Vaalitukiuutinen:

Juha Hänninen on luovuttanut saamansa vaalituen 1000€ suoraan lyhentämättä Oulun Koivulan haastavasti käyttäytyvien kodin asukkaiden liikunnan ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Juha Hänninen toivoo muidenkin Oulun kunnallisvaaliehdokkaiden seuraavan esimerkkiään perässä. Ehdokkaiden omaan markkinointiinsa laittamalla rahalla voisi tehdä paljon hyvää oululaisten hätää kärsivien joukossa.

Juha Hännisen kunnallisvaaliohjelma 2008

Painopistealueeni on: Turvallisuus, lapset, liikunta ja nuorisotyö
- Vanhukset, vammaiset ja sotiemme veteraanit

Sisällysluettelo:

1 Kehittyvä Oulu

2 Palveleva Oulu

3 Perheet ja koulu

4 Perusopetus kuntoon – opettajille mahdollisuus opettaa!

5 Ammatillinen koulutus, korkeakoulut ja tutkimustoiminta Oulun voimavara

6 Hyvinvoiva Oulu – jokaiselle mahdollisuus menestykseen!

7 Senioriväestömme on rikkaus – tehtävämme on turvata arvokas vanheneminen

8 Kaupunkilainen elää myös kulttuurista ja liikunnasta

9 Investointi liikuntaan on investointi tulevaisuuteen

10 Kulttuuri on yhteiskunnalle tärkeää – Oulu menestyy myös kulttuurin avulla!

11 Elinvoimainen Oulu - Oulun seutu kehityksen moottorina

12 yritykset ja työpaikat luovat verotuloillaan pohjan hyvinvoinnille – Vain menestyvä yritys työllistää!

13 Oulun kaupungin omistuspolitiikka

Tietoja Juhasta

1 Kehittyvä Oulu

Haluan kehittää kaupunkiamme viihtyisäksi, turvalliseksi ja kestäväksi elinympäristöksi, jossa jokaisella on tasaveroiset mahdollisuudet rakentaa elämäänsä ja menestyä.

1.1 Kaupunki on palvelujen verkosto

Haluan, että kaupunkimme pystyy tulevaisuudessakin järjestämään laadukkaat palvelut lapsillemme, opiskelijoillemme, työikäisillemme ja senioreillemme. Osana tätä on asukkaiden tarpeista lähtevä, hyvinvointia edistävä yhteinen palveluverkosto, joka hyödyntää uusinta teknologiaa. Uusi yhden luukun periaatteella toimiva palvelukeskuskonsepti antaa tähän lisämahdollisuuksia.

1.2 Visiointi kuntarakenteen yhtenäistämiseksi tarpeen

Tulevaisuuden hyvinvoiva, turvallinen ja vetovoimainen kaupunki vaatii visiointia koko Oulun alueen kattavasta kuntarakenteesta. Kuntarakennetta kehittämällä voidaan osaltaan turvata Oulun asema Suomen toisena kasvukeskuksena. Yhtenäinen kaupunkikokonaisuus pystyy investoimaan koko alueen kannalta elintärkeisiin hankkeisiin riippumatta niiden sijainnista. Alueen vetovoimaisuus ratkaisee yritysten sijoittumisen ja investoinnit.

1.3 Kansainvälisen Oulun pitää olla myös kulttuurikaupunki

Oulu on huippuosaajia houkutteleva kansainvälinen, suvaitsevainen ja moniarvoinen kulttuurikaupunki. Tähtään siihen, että Oulussa on myös jatkossa hyvät toiminta-edellytykset korkeatasoiselle tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalle sekä kansainvälistä huippua oleva innovaatioympäristö.

Oulun kansainvälisyysohjelmaa tulee päivittää, sillä Oulun kansainvälistyminen on selkeästi jäljessä muista suuremmista ja joistain pienemmistäkin kaupungeista Suomessa. Tulevaisuuden kilpailu käydään Euroopassa kaupunkiseutujen välillä, ja ilman kansainvälisyyden esille nostoa ja ajamista Oulu ei pysy mukana kehityksessä.

1.4 Vain hyvinvoiva yritys työllistää

Vetovoimaisen Oulun elinkeinoelämä monipuolistuu, yrittäjyys lisääntyy merkittävästi ja työllisyys paranee. Nuoriso- ja rakennetyöttömyyttä saadaan vähennettyä lähinnä yrittäjävetoisen palveluelinkeinon avulla. Edellytyksenä tälle on kuitenkin voimakas perusteollisuus, kasvuyritykset ja hyvä yritysilmapiiri. Vain hyvinvoiva yritys työllistää.

2 Palveleva Oulu

Väestön vanhetessa peruspalveluiden turvaamiseen vaaditaan ennakkoluulottomia uusia ratkaisuja. Haluan muistuttaa, että palvelut rahoitetaan pääosin kuntalaisilta saaduilla verotuloilla. Palveluiden rahoittamisen ongelmat korostuvat varsinkin tulevaisuudessa huoltosuhteen muuttuessa. Väestön vanhentuessa yhä pienempi työssäkäyvä osa maksaa veroillaan kaikkien palvelut.

Näen, että palveluiden tuotantoon on kehitettävä yhä moninaisempia ja kustannustehokkaampia keinoja, jotta palvelujen saatavuus ja laatu säilytetään ilman verotason korotuksia. Kuntalaisten on saatava vastine maksamilleen veroille laadukkaiden peruspalveluiden muodossa. Kuntalainen on asiakas, jolla on oikeus arvioida ja antaa palautetta saamistaan palveluista.

2.1 Palvelutuotantoon monipuolisuutta

Osan palveluistaan kaupunkimme tuottaa itse, osa järjestetään seudullisena yhteistyönä ja osan tuottavat kaupungin ja seudun yritykset ja järjestöt. Tämä hajautettu palvelujen tuottamisjärjestelmä turvaa meille kaupunkilaisille laadun, palvelujen vertailtavuuden, kuntaystävällisen hintatason ja palvelutuotannon jatkuvan kehityksen.

Vaadin ennakkoluulotonta lähestymistä palvelujen riittävyyden turvaamiseksi. On uskallettava kokeilla uusia toimintatapoja, jotka täydentävät ja tukevat kaupungin omaa palvelutuotantoa. Monipuolinen palvelutuotantorakenne tarjoaa uusia valinnanmahdollisuuksia ja joustavuutta palvelujen käyttäjille, vapauttaa kaupungin omia voimavaroja sekä luo menestymisen mahdollisuuksia yrityksille, jotka pystyvät tuottamaan laadukkaita palveluita kaupunkilaisten tarpeisiin.

2.2 Viihtyisä elinympäristö

Edistämme viihtyisää ja tiivistä kaupunkirakennetta. Osana tätä on Oulun keskustan vetovoimaisuuden kehittäminen aiempaa ympäristöä arvostavalla lisärakentamisella, esteettömillä liikenne- ja pysäköintiratkaisuilla, panostamalla turvallisuuteen sekä joukkoliikenneratkaisujen tehostamiseen. Osana viihtyisää elinympäristöä on jokivarren, suistoalueen sekä virkistysalueiden kehittäminen ja säilyttäminen siten, että ne eivät olisi pelkkää läpipääsemätöntä pusikkoa.

Oulun seutu on kannettava vastuuta puhtaan veden riittävyydestä sekä vesihuollon ja elintarvikkeiden riskienhallinnasta. Jätehuollossa syntyvät haitalliset päästöt ja ilman saastuminen on estettävä tehokkailla, kestävillä menetelmillä. Liikuntaesteisten liikkumisen mahdollisuuksia parannetaan jo rakennusvaiheessa ja esteettömyyteen kiinnitetään huomiota myös ydinalueiden ulkopuolella.

3 Perheet ja koulu

Perheiden tulee saada valita ja käyttää tehokkaita lähipalveluita.

3.1 Kuntalainen on perimmäinen asiakas myös tilaaja-tuottaja mallissa

Tilaaja-tuottaja malli tehostaa kunnan toimintoja ja taloudellisuutta. Tilaaja-tuottaja mallin kehittämisestä huolimatta Oulun kaupungin perimmäinen asiakas on kuitenkin yksittäinen asukas, jonka pitää saada tarvitsemansa palvelut tehokkaasti ja oikeaan aikaan.

Pienten kuntalaisten ja lapsiperheiden osalta tämä tarkoittaa mm, että monimuotoiset palvelut toimivat joustavasti yksilötasolta katsottuna, päivähoidon paikat ja tarve kohtaavat oikeaan aikaan oikeassa paikassa myös uusilla alueilla ja varahoitojärjestelmät toimivat myös yksityisessä perhepäivähoidossa. Tavoitteena on myös leikkipuistojen ja liikuntapaikkojen saaminen uusille alueille jo niiden rakentumisvaiheessa. Tehokkaasti organisoituna myös yllättäviin erityistilanteisiin löytyy joustavia palveluja kohteisiin, joihin kunnallinen perhepalvelu ei ylety. Osa näistä palveluista voi olla myös maksullisia.

3.2 Hyvin toimiva joukkoliikenne on kaikkien etu

Oulun hajanainen kaupunkirakenne asettaa liikkumiselle paljon haasteita. Yhtenä tavoitteena pitää olla, että joukkoliikenne on toimiva vaihtoehto ja eri alueiden runkoliikenne on käytettävissä ympäri vuoden. Kaikilta osin viimeaikaiset ratkaisut joukkoliikenteen osalta eivät ole onnistuneet. Joukkoliikennettä pitää koordinoida tehokkaasti myös koko alueen kannalta ja hakea myös ennakkoluulottomia ratkaisuja esimerkiksi raideliikenteestä. Yhtenä osana hyviä liikenneratkaisuja on myös keskustan elinvoimaisuuden varmistaminen riittävillä liikenne- ja pysäköintiratkaisuilla.

3.3 Päivähoito perheen ja asuintilanteen mukaiseksi

Päivähoidon kysyntä on Oulussa kasvavaa ja erityisesti uusilla alueilla on ruuhkaisuutta, Tähän pitää kiinnittää huomiota tehokkaammalla ennakoinnilla, hakemalla uusia tapoja palvelunohjaukseen ja palkkaamalla perhepäivähoitajia kriittisille alueille.

Päivähoidon ohella myös lastenneuvolatoiminta on suunniteltava tarkoituksenmukaiseksi ja tehokkaaksi. Terveysneuvonta sisältää myös hammashoidon neuvontaa.

3.4 Neuvolatoimintaa ei saa unohtaa

Äitiysneuvolatoiminnassa pitää huolehtia riittävästä ja normien mukaisesta palvelutasosta. Kouluneuvolatoimintaa on lisättävä tarkoituksenmukaisesti ja riittävästi. Esimerkiksi mielenterveysongelmiin ja unettomuuteen on koululaisten saatava apua. Tavoitteena on, että kouluterveydenhuollossa pystytään vastaamaan myös syrjäytymisen ja henkisten vaikeuksien haasteisiin.

Kouluneuvolatoiminta tulee sisältää terveystilanteen tarkistamista ja neuvontaa lääkkeiden käytössä, mielenterveysongelmiin puuttumista ja hoitoonohjausta, kouluongelmista puhumista ja niihin puuttumista sekä ennalta ehkäisevää terveysneuvontaa. Koululaisten terveystarkastukset on toteutettava vuosittain. Kahden vuoden välit ovat liian pitkiä kasvavalle ja kehittyvälle nuorelle.

Perheneuvolassa tulee perhesuunnittelun lisäksi tehostaa neuvontaa perheen arkiselviytymiseen ja perheen tukemista ongelmatilanteissa. Apua pitää antaa koko perheelle. Lapset oireilevat jos vanhemmilla on ristiriitoja. Sinne voisi koko perhe yhdessä mennä keskustelemaan ja selvittämään ongelmatilanteita. Tässä tarvitaan hyvin koulutettua asiantuntija- apua.

3.5. Sosiaalipalveluissa painoa oikea-aikaisuuteen

Sosiaalipalvelujen osalta pitää kiinnittää erityistä huomiota siihen, että palvelun saatavuudessa ei tapahdu heittoja. Asiakkuuksien määrä on sosiaalityön palveluissa osin liian korkea suhteessa työntekijöiden määrään.

4 Perusopetus kuntoon – opettajille mahdollisuus opettaa!

Laadukkaan koulutuksen järjestäminen on Oulun keskeinen perustehtävä ja kilpailuvaltti suhteessa muihin kuntiin.

4.1 Esiopetus

Ongelmana on riittämätön ja puutteellinen esiopetuksen yhteistyö päivähoidon ja koulun esiopetuksen välillä. Oulussa esiopetus on saatettu onnistuneesti käyntiin, mutta kokonaisuuden hallinnointi ja kokonaisvastuu oppimisen tuloksista on vajavaista.

4.2 Varhaiskasvatus opetustoimen piiriin

Joustava peruskoulun aloitus ja koko ikäluokan kattava esiopetus on toteutettava Oulussa kaikille esiopetus iässä oleville lapsille. Koko varhaiskasvatus tulisi sisällyttää opetustoimen piiriin. Tämä järjestely mahdollistaa toiminnan taloudellisuuden ja tarkoituksenmukaisen yhteistyön tilojen käytön, oheistoimintojen järjestämisen sekä tukee yhtenäisen peruskoulun ideologiaa ja monitoimikoulujen periaatetta.

Esiopetuksen järjestämisessä on kiinnitettävä huomiota lapsen yksilölliseen kehitysvaiheeseen sekä oppimisessaan tukea tarvitsevien lasten ohjaukseen. Esiopetuksen avulla tulee väljentää oppiainerajoja ja mahdollistaa vuosiluokkiin sitomaton opetus. Lapsille tulee tarjota turvallinen ja oppimisvirikkeinen toimintapäivä.

4.3 Perusopetus ja lukio

Mielestäni peruskoulun on luotava pohja elinikäiselle oppimiselle ja monipuoliselle sivistykselle. Oulussa perusopetuksen on rakennuttava lapsen ja nuoren luontaiselle halulle kokeilla ja oppia uutta. Peruskoulutusta kehitettäessä pitää kiinnittää huomiota talouden lisäksi myös laadullisiin tavoitteisiin ja epäkohtiin. Oppimistulokset ja koulussa viihtyminen ovat tärkeämpiä asioita kuin säästäminen väärissä paikoissa.

4.4 Oppimistavoitteet ja syrjäytymisvaara

Oppivelvollisuutta tulisi jatkaa 18 ikävuoteen. Jokaisen suomalasien terveen ihmisen tulisi opiskella itselleen ammatti. Lopullinen syrjäytyminen alkaa usein juuri peruskoulun päättymisen jälkeen. Peruskoulun päättävistä 15 – 20 % ei saavuta asetettuja oppimis- ja osaamistavoitteita, mikä vaikeuttaa toiselle asteelle hakeutumista ja siellä selviytymistä. Ongelmana ovat nivelvaiheet ala- ja yläasteella sekä koulun vaihdot. Hakeutumisnopeus toisen asteen koulutukseen on hidastunut ja lähes neljännes peruskoulun ja lukion päättäneistä jää vaille ammatillista tai muuta koulutusta. Syrjäytymisvaarassa olevien määrä kasvaa erityisesti yläasteikäisillä pojilla, maahanmuuttajilla ja erityisoppilailla. Työrauhaongelmat ovat lisääntyneet, samoin kuin heikko kouluviihtyvyys.

Koulukuraattorin ja koulupsykologin palvelut on tarvittaessa mahdollisimman nopeasti oltava niitä tarvitsevien oppilaiden saatavilla. Koulunkäyntiavustajien toimet peruskouluissa on vakinaistettava, jolloin parhaiten turvataan myös työn kehittäminen ja mahdollisimman korkea laatu. Monipuolisen ja laadukkaan erityisopetuksen taso on kouluissa turvattava ja tukiopetuksen edellytyksiä parannettava.

4.5 Oppilaiden erityistarpeiden huomiointi

Yksi yhtenäisen peruskoulun kehittämisen keskeisistä haasteista on huolehtia erityistä tukea tarvitsevista oppilaista. Peruskoulujen oppimistuloksissa on selviä eroja alueellisesi sekä tyttöjen ja poikien välillä. Lahjakkaiden ja luovien oppilaiden tukeminen ja erityistarpeiden huomioon ottaminen on heikentynyt. Näihin epäkohtiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta koulutuksen tasa-arvo toteutuu.

En ole suurkoulujen kannalla. Luokkakoko on säilytettävä sellaisena, että se takaa mahdollisimman hyvät oppimis- ja työskentelyolosuhteet sekä oppilaille että opettajille. Oppiaineiden riittävä valinnaisuus on säilytettävä ja opintotarjotin pidettävä laajana, sillä valinnaisuus vahvistaa ja tukee nuorten erilaisia lahjakkuuksia. Mielestä Oulun peruskouluissa on siirryttävä yhtenäiseen peruskoulun malliin ja näin mahdollistettava tarvittaessa yksittäisen oppilaan vuosiluokkiin sitomaton opetus.

4.6 Koulumiljööstä on pidettävä huoli ja kouluvalintoihin selkeyttä

Haluan, että kiinnitetään enemmän huomiota muun muassa koulujen sisämiljööseen. Kenenkään ei pidä joutua oleskelemaan homeen vaurioittamissa julkisissa rakennuksissa. Koulurakennusten peruskorjauksiin on panostettava jatkossakin. Tiheä kouluverkosto pienine yksikköineen on tärkeä erityisesti pienemmille lapsille, mutta isommatkin lapset ja nuoret voivat paremmin ja pystyvät oppimaan enemmän pienissä opetusryhmissä ja kouluympäristöissä. Oulun kouluista tulee tehdä konkreettisia yhteisötiloja, joka iltaisin antaa puitteet kursseille, kulttuuritoiminnalle ja liikunnalle.

Oppilaan huoltajalla on oltava aiempaa laajempi mahdollisuus valita perusopetusta antava koulu lapselleen. Oulun on laadittava selkeät pelisäännöt kouluvalintojen toteuttamiselle, ja turvattava oppilaalle lähikouluun pääsemisen oikeus. Oppilaalla on oltava oikeus käydä lähikoulua! Lähikoulu-periaatteella turvataan pienille koululaisille tuttu ja turvallinen koulu ja koulumatka. Myös alaluokkalaisten iltapäivätoiminta ja -hoito on tärkeä osa kaupungin toimintaa

4.7 Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus haasteina

Peruskoulujen mahdollisuutta kansainväliseen yhteistoimintaan on tuettava. Suvaitsevuuden edistäminen edellyttää eri kulttuurien tuntemusta sekä myönteisiä kokemuksia monikulttuurisuudesta. Maahanmuuttajien koulutuksen lisäykseen on varauduttava.

Kielten opetusta on kehitettävä ja monipuolistettava harvinaisempien kielien osaamisen turvaamiseksi. Vierailla kielillä annettavaa opetusta on lisättävä erityisesti lukioissa. Oma äidinkieli on kaiken kielitaidon perusta ja sen turvaaminen on ensimmäisten kouluvuosien tärkein tehtävä.

4.8 Kouluyksikköjen hallintoon on panostettava

Jokaisella kouluyksiköllä on oltava oma johtaja ja vastuuhenkilö. Työyhteisöjen ja johtajuuden kehittämistä on tuettava täydennyskoulutusta lisäämällä. Oulun tehtävä on edistää opetustoimessa järkevää työnjakoa ja yhteistyötä naapurikuntien kanssa on lisättävä.

Nykyaikainen koulu on myös tieto-, kulttuuri- ja toimintakeskus sekä lapsille että aikuisille. Haluan, että oppilaat ja heidän vanhempansa itse voivat osallistua koulun suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Koti- ja koulutoimikunta voi olla se elin, jossa niin huoltajat kuin oppilaatkin voivat ottaa osaa oman koulunsa päätöksentekoon.

4.9 Yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa kannustettava

Koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhoissa täytyy olla mielekäs sisältö ja pätevät aikuiset ohjaajat. Liikuntapainotteinen iltapäiväkerho edistää erinomaisella tavalla lasten terveyttä. Liikuntaan on panostettava vahvasti jo tässä vaiheessa. Iltapäiväkerhotoiminta on hyvä esimerkki julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämisestä. Iltapäiväkerhotoiminnan organisointia nuorisotoimen ja opetustoimen välillä tulee tarkastella.

4.10 Uuden teknologian mahdollisuuksia on hyödynnettävä

Tieto- ja viestintätekniikka sekä verkostoituminen ovat tulevina vuosina kiinteä osa opetusta ja oppimista. Koulun on annettava oppilaille perusvalmiudet käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa. Monet koulun työmenetelmät perustuvat yhä enemmän tietotekniikan hyväksikäyttöön. Multimediaa on hyödynnettävä myös kasvatettaessa oppilaita ajatuksiaan ilmaiseviksi aktiivisiksi yksilöiksi.

5 Ammatillinen koulutus, korkeakoulut ja tutkimustoiminta Oulun voimavara

5.1 Ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkatarjontaa on parannettava

Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkamääriä on viime vuosina ollut liian vähän ja tämä haittaa erityisesti Oulussa, jossa nuorisotyöttömyys on suuri, eikä positiivista kehitystä ole tapahtunut. Koulutuspaikkapula aikaansaa syrjäytymisvaaran niille nuorille, jotka eivät pääse nopeasti koulutukseen kiinni. Koulutuspaikkatarjonta pitää myös suunnata siten, että se palvelee työpaikkatarjontaa ja alueen kehitystä.

5.2 Oulun pitää edelleen kehittää yhtenäistä koulutusstrategia omistajaohjauksen työkaluksi

Oulun kaupunki kontrolloi ammatillista koulutusta koulutuskuntayhtymän kautta. Omistajaohjauksen kautta kaupunki pystyy vaikuttamaan koulutuksen laatuun, määrään ja suuntautumiseen. Kaupunginhallituksen on sovittava keskenään virkamiehestä, joka edustaa koulutuskuntayhtymässä kaupunkia ja sen tavoitteita.

5.3 Maahanmuuttajien koulutus osana ammatillista aikuiskoulutusta

Kaupungin tulee kehittää ammattilista aikuiskoulutusta omana kokonaisuutenaan sisältäen maahanmuuttaja-asiat. Maahanmuuttajakoulutus on organisoitava aikuiskoulutukseen ja oppisopimukseen. Osana tätä on kotouttamisen ja kansainvälisyyden koulutus sekä suvaitsevaisuuden lisääminen.

5.4 Painopistettä nuorten työllistymiseen opiskelun jälkeen

Oulun kaupungin tulee edesauttaa opiskelijoiden sijoittumista ja viihtyvyyttä alueella siten, että kaupungista muodostuu muukin kuin opiskeluaikainen läpikulkupaikka. Kaupungilla tulee olla aktiivinen rooli siinä, että aluekehitysvarat ja työllistämishankkeet koordinoidaan ja niille asetetaan selkeät strategiset tavoitteet, joita myös seurataan. Hankkeiden tuloksena pitää aikaan saada muutakin kuin kirjattuja koulutuspäiviä, konsulttiraportteja.

5.5 Kaupunki voi auttaa tutkimustoiminnan toimintaedellytyksissä

Korkeatasoinen korkeakoulututkimus varmistaa hyvän opiskelijamateriaalin sekä kansainvälisen tutkijavaihdon. On tärkeää, että osaa tutkimustuloksista voidaan hyödyntää myös paikallisesti, mutta korkeatasoisella tutkimuksella luodaan myös vaihtorahaa tutkimustoiminnan maailmanlaajuiseen verkottumiseen. Verkottunut korkeakoulu toimii tällöin koko alueen kanavana uusimpiin tutkimustuloksiin missä tahansa maailman kolkassa.

Kaupunki voi omilla toiminnoillaan edesauttaa tutkimustoiminnan kansainvälistymistä esim. ulkomaisten tutkijoiden suhteen. Edesautettavia asioita ovat mm. konferenssitoiminta, kansainvälinen koulu, tutkijanvaihdon asumismuodot, kansainvälisyyttä tukevien yhdistysten aktiviteettien tukeminen ja liikenneyhteyksien kehittäminen.

5.6 Kaupungille aktiivisempi rooli korkeakoulujen kehityksessä

Pitkällä tähtäimellä Oulun kehitys on kiinni Yliopiston ja Ammattikorkeakoulun kehittymisestä, tutkimustoiminnasta ja valmistuneista opiskelijoista. Kiristyvä kilpailuasetelma tuo mukanaan uusia haasteita joissa kaupungin vetoapu voi olla hyödyksi. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että kaupungin, elinkeinotoimen ja korkeakoulujen välillä toimii kiinteä koordinaatio ja strategiatyö uusiin haasteisiin vastaamiseksi.

5.7 Opiskelijoista on pidettävä huoli

Oulu on opiskelijoiden kaupunki, joka elinvoima ja tulevaisuus on opiskelijoissa. Opiskelijat eivät ole enää vieraspaikkakuntalaisia asukkeja, jotka vain viivähtävät paikkakunnalla. Kaupungin tulee osaltaan tukea opiskelijoiden asettautumista kuntalaisiksi ja kohdella heitä kuntalaisina myös etuuksien ja tukipolitiikan suhteen.

6 Hyvinvoiva Oulu – jokaiselle mahdollisuus menestykseen!

Oulun vision mukaan Oulussa on maan hyvinvoivin väestö ja itsenäistä selviytymistä tukevat maan kehittyneimmät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä tasapainoinen talous. Oulu on myös kansainvälinen edelläkävijä hyvinvointiteknologian hyödyntäjänä ja kehittäjänä.

6.1 Hoitoketju pitää sujua hyvin myös potilaan kannalta

Kuntalaisen kohdatessa esteitä tai sairastuessa hän odottaa, että asianmukaiset sosiaalipalvelut toimivat ilman yllättäviä viiveitä, vammaispalvelut toimivat sujuvasti ja niiden piiriin myös pääsee. Asukkaan pitää myös tuntea, että terveyskeskuspalvelujen ja mielenterveyspalvelujen saatavuus on hyvä eikä perussairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon läpi ulottuva hoitoketju jätä potilasta tyhjän päälle odottamaan byrokratian toimivuutta.

6.2 Ikäihmisten neuvola osana yhden luukun periaatetta

Tiedottamista terveyspalveluista ikääntyville on tehostettava. Eräänä kehityskohteena on ikäihmisten neuvola. Ikäihmisten neuvolassa suoritetaan kokeita ja mittauksia, sovitaan kotikäynneistä, lääkkeiden annostelusta ja muusta avusta. Järjestetään kotiin lääkärin käyntejä. Annetaan informaatiota palveluista, hoitomahdollisuuksista, liikunnasta ja ennaltaehkäisevää neuvontaa.

6.3 Omalääkärijärjestelmää pitää parantaa sekä potilaiden, että henkilökunnan kannalta

Omalääkärijärjestelmän rakenteisiin pitää puuttua, koska nykyisellään työolosuhteet ja järjestelmä johtaa suureen lääkärien vaihtuvuuteen ja sitä kautta koko ajatuksen rappeutumiseen. Lääkäreiden työviihtyvyyttä on parannettava antamalla riittävästi aikaa potilaalle. Yksi mahdollisuus on muuttaa omalääkärijärjestelmää kohti korttelilääkärisysteemiä. Lisäksi pitää resursoida kotipalveluun lääkärityövoimaa hoitoa tarvitseville vanhuksille. Omalääkärijärjestelmän umpikujasta pääsy voi vaatia myös kaupallisten resurssien osittaista käyttöä.

6.4 Mielenterveyspalvelut huomion kohteena

Joillakin osa-alueilla kuten mielenterveyspalveluissa on Oulu jäänyt panostuksissa jälkeen muista vastaavista kunnista aikaansaaden paineita asiantilan korjaamiseen. Mielenterveysongelmiin on puututtava ajoissa ja hoitoon mahdollistettava. Tarvitaan kuntoutusyksikkö mm. Päihdehuoltoon. Maksupohjaista turvakotipalvelua ei ole riittävästi: paikkoja liian vähän ja esiintyy alueellista eriarvoisuutta. Alueellisesta turvaverkkotoiminnasta huolehdittava.

6.5 Palvelu sujuvammaksi. Yhden luukun periaate, palvelusetelit ja sähköinen asiointi

Palvelujen yhden luukun periaatetta tulee kehittää. Erityyppiset palvelusetelit ja esimerkiksi keskitetyt ja kilpailutetut yksityiset lisäpalvelut voivat auttaa kotona jaksamista. Sähköistä asiointia ja puhelinpalvelua sekä neuvontaa tulee kehittää siten, että inhimillinen ote ei tässä yhteydessä katoa esim. nettipalvelujen kautta.

6.6 Tilaaja-tuottaja-malli tehostaa, mutta potilasta ei saa unohtaa

Hoidon porrastus on yhä ongelmana säästöjen tasapainottamisessa perus- ja erikoissairaanhoidon välillä. Tilaaja-tuottaja järjestelmää pitää kehittää edelleen pitäen mielessä se, että parhaiten järjestelmä toimii silloin, kun se ei näy asiakkaille ollenkaan. Tilaaja-tuottaja järjestelmän tilaajakoordinaatiota pitää ulottaa myös sairaanhoitopiirin suuntaan, jolloin saataisiin ehkä tehokkaammin koordinoitu kokonaisuus.

6.7 Hyvinvointi ja terveys parhaita investointeja

Fyysisestä ja henkisestä kunnosta huolehtiminen ovat parhaita investointeja terveydenhoitomenojen kurissa pitämiseksi. Tästä syystä kaupungin pitää aktiivisesti ja koordinoidusti yli toimialarajojen edesauttaa aihepiiriin liittyvää vapaaehtoistyötä, tutkimustoimintaa ja kehittämishankkeita.

Työterveys on ottanut yhä enemmän roolia perusterveydenhuollossa. Roolijakoa työterveyden, terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon välillä pitää kehittää siten, että toiminta on potilaan kannalta mahdollisimman sujuvaa. Tällöin myös terveydenhoidon parissa vietettävä kokonaisaika ja kustannukset minimoituvat ja asukkaat ovat terveempiä.

7 Senioriväestömme on rikkaus – tehtävämme on turvata arvokas vanheneminen

Ikäihmisten osalta on jokaisella oikeus odottaa, että terveyspalvelut toimivat tervehtymisen ja hyvän olon ehdoilla eikä hoitokäytäntöjä laadita pääosin potilasvirran säätelyn takia.

7.1 Pitkäaikaishoitopaikat kohtuullisella etäisyydellä kotoa ja läheisistä

Hoitoon hakeutumista ei tarvitse pelätä siitä syystä, että joutuisi yhtäkkiä siirretyksi jonnekin kauas tuntemattomaan paikkaan. Tavoitteena pitää olla, että pitkäaikaiset hoitopaikat sijaitsevat kohtuullisella etäisyydellä kotoa ja läheisistä.

7.2 Kotihoitoon kuuluu myös terveydenhoitopalvelut

Oulun kaupungin strategian mukaisesti suositaan kotihoitoa laitoshoidon sijaan kustannusten vähentämiseksi ja vanhusten hyvinvoinnin parantamiseksi. Tällöin täytyy myös pitää huolta siitä, että vanhukset saavat riittävästi myös lääkäri- ja sairaanhoitaja palveluita kotiin.

7.3 Omaishoitajista on pidettävä huoli

Omaishoitajien tukea on lisättävä ja järjestettävä heille lepopäiviä, sekä potilaille väliaikaisia hoitopaikkoja. Jokaisen on hyvä asua kotona, mutta omien tai omaishoitajan voimien hiipuessa pitää ympärivuorokautiseen hoitoon päästä muutenkin kuin pitkittyneen ja äärimmilleen kärjistyneen kriisin kautta. Neuvonta- ja hakemuspalvelut pitää saada yhdeltä taholta.

7.4 Hoivapaikkojen ja terveyskeskussairaalan suhteen tarvitaan pitkän tähtäyksen kehittämisohjelma

Ikäihmisten osalla pelkkä painottaminen omaishoitoon voi johtaa siihen, että muita vaihtoehtoja ei olekaan ja tilanne kärjistyy. Ympärivuorokautisten hoivapaikkojen todellinen tarve pitää saada kohtaamaan kysyntä pitkäaikaisilla järjestelyillä. Näitä järjestelyjä ovat omat tilat ja pitkäaikaiset runkosopimukset. Enää ei saa joutua epätoivoiseen tilanteeseen, jossa hätäinen kilpailuttaminen pitää ulottaa maan ääriin.

Terveyskeskussairaalan pitkäaikaishoitopaikkoja on liian vähän ja se aikaansaa jatkuvan pullonkaulan, joka heijastuu erikoissairaanhoitoon, päivystykseen ja koko hoitoketjuun potilasvirtasääntelynä.

7.5 Henkiselle hyvinvoinnille tuki ainakin tilojen muodossa

Myös senioreiden henkisestä hyvinvoinnista on huolehdittava huolta. Tästä syystä kolmannen sektorin vapaaehtois- ja järjestötyötä pitää edelleen tukea Aleksin kulman esimerkin mukaisesti.

8 Kaupunkilainen elää myös kulttuurista ja liikunnasta

8.1 Liikuntapoliittiset linjaukset

Painotan liikunnan merkitystä oululaisten hyvinvoinnille ja terveydelle sekä sen roolia osallisuuden vahvistamisessa. Liikuntapolitiikalla vahvistetaan oululaisten kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytyksiä liikuntajärjestöjen ja liikuntakeskusten kanssa.

8.2 Liikuntajärjestöjen vapaaehtoistyöhön tukea

Tukea suunnataan erityisesti kansalaistoimintaa, osallisuutta ja osaamista vahvistaville hankkeille. Kansalaistoiminnan hallinnollis-taloudellisia esteitä pyritään purkamaan ja lisäämään liikuntajärjestöjen avustuksia. Painopiste on lasten ja nuorten liikunnan sekä liikuntakasvatuksen kehittämisessä. Tukea suunnataan mm. lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen sekä päivittäiseen liikunnan lisäämiseen. On myös tärkeää tukea eri urheilujärjestöjen toimintaa taloudellisesti.

8.3 Toimialojen välistä yhteistyötä lisättävä kaupungin organisaatiossa

Poikkihallinnollinen toiminta on konsernissamme a ja o. Liikuntaa lisäämällä voidaan parantaa oululaisen väestön toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia. Tässä tarkoituksessa tuetaan aikuisten, ikääntyneiden ja erityisryhmien terveyttä ja toimintakykyä parantavaa ja ylläpitävää liikuntaa. Vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja ikääntyneiden liikuntaa vahvistetaan opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen ja lautakuntien yhteistyöllä. Huomiota tulee kiinnittää myös mielenterveyskuntoutujien liikuntaan.

8.4 Tunnustusta ja kannustusta huippu-urheilulle

Kannatan myös eettisesti kestävää ja kansainväliseen menestykseen tähtäävää huippu-urheilua. Nuorten lahjakkaiden urheilijoiden asemaa parannetaan kehittämällä urheilu-uran ja koulutuksen yhdistämismahdollisuuksia, valmennusta sekä apuraha- ja tunnustuspalkintojärjestelmiä.

8.5 Liikunnan aktivoiminen yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa

Tavoitteenani on oululaisen väestön liikuntaharrastuksen, erityisesti riittämättömästi liikkuvien kansalaisten liikunnallinen aktivoiminen, liikuntatoiminnan edellytysten parantaminen sekä yhteistyön lisääminen muiden paikallisten toimijoiden kesken.

Osana kehittämistä on liikuntamahdollisuuksien lisääminen päiväkoti-, koulu- ja opiskeluympäristöissä, liikuntatoiminnan ja -palvelujen laadun parantaminen sekä eettisten toimintatapojen vahvistaminen ohjaus- ja valmennustoiminnassa. Työnjakoa tulee selkiyttää ja yhteistyötä edistää eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden kesken.

8.6 Lasten ja nuorten liikuntapalvelut ilman ylimääräisiä kustanna

Lapsille ja nuorille on taattava tasavertaiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa. Siksi lasten ja nuorten liikuntapalveluiden tulee olla maksuttomia. Olen ollut aloitteen tekijä alle 18 -vuotiaille maksuttomat liikuntapalvelut kaupungissamme. Oululaisille tärkeät lähiliikuntapaikat on turvattava mm. panostamalla jo olevien liikuntapaikkojen peruskorjaukseen. Liikunnan opetuksen ja käytännön harjoittelun laatua on parannettava ja vapaaehtoisuuden pohjalta määrällisesti lisättävä kaikilla koulutusasteilla. Koulujen hyvän liikunnanopetuksen kautta luodaan pohja oppilaiden hyvinvoinnille. Kouluilla on oltava käytössään sopivia ja tarpeeksi suuria urheilukenttiä sekä muita urheilutiloja.

8.7 Lähiympäristö houkuttelevaksi liikunnalle

Vapaa-aika on tärkeä, jotta ihmiset voivat toteuttaa itseään, harrastaa liikuntaa tai vain rentoutua. Vapaa-aikana perhe voi kokoontua yhdessä nauttimaan yhteisistä kiinnostuksen aiheista. Oulun on oltava mukana luomassa helposti saavutettavia, puoleensavetäviä ja edullisia vapaa-ajan, yhdessäolon ja liikunnan ympäristöjä, yleisten liikuntapaikkojen, uimarantojen, lähivesien, kuntopolkujen, ja kokoontumistilojen muodossa.

8.8 Liikuntaseteli monipuolistajana

Liikuntaseteli toimintaa on kehitettävä Oulun kaupungin liikuntalaitoksissa. Liikuntasetelien on käytävä maksuvälineenä kerta- ja kausilippujen maksamisessa sekä myös sarjalippujen maksamisessa.

9 Investointi liikuntaan on investointi tulevaisuuteen

9.1 Raatti

Tulee toteuttaa tehdyn suunnitelman mukaan mahdollisimman monipuolisena. Liikuntapaikat mahdollistavat liikunnan harrastamisen kaupungissamme ja tätä kautta asukkaittemme paremman kunnon ja hyvinvoinnin. Minun alkuperäisenä tavoitteena oli saada samassa yhteydessä lisää sisäliikuntatiloja Raatiin katsomorakenteisiin, mutta punakynä pyyhki ne pois.

9.2 Linnanmaan urheilukeskuksen jouduttaminen

Olen tehnyt aloitteen Linnanmaan monitoimihallin suunnittelun aloittamisesta. Linnanmaan monitoimihallin rakentamisesta on puhuttu jo vuosia. Osa puhuu uimahallista, mutta puhumme mieluimmin urheilukeskuksesta jossa on monitoimihalli. Suurin vaje Oulun kaupungin liikuntatiloissa on vähäisistä sisäliikuntatiloista.

Hankkeeseen kuuluisi: Yleisurheilupaikat, tekojääkenttä, mahdollisesti jäähilelatu ja varsinainen liikuntahalli, jossa olisi uima-allastilaa, lasten allas, uimahyppyharjoittelupaikat, salibandytilat, tanssi ja naisvoimistelutiloja ja kamppailutiloja.

9.3 Sisäliikuntatiloihin tarvetta

Tarve Oulun kaupungin sisäliikuntatilojen lisäämiseen on merkittävä. Oulussa on kymmeniä kamppailuseuroja pienissä alkeellisissa tiloissa. Naisvoimistelijoiden ryhmät täyttävät kaikki mahdolliset tilat kaupungissamme. Tanssijat tarvitsevat myös lisää tilaa. Salibandy on merkittävä trendilaji, joka myös tarvitsee rajusti lisää tiloja. Uintimahdollisuuksien kehittäminen harrastajien ja kilpauimareiden osalta on välttämätöntä.

Liikuntaa harrastavat kaupungissamme tuhannet nuoret. Kaupungin tarjoamat tilat ovat riittämättömät. Tutkimuksissa on todettu, että syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle elämänsä kaaren aikana runsaasti. Parasta ja pitkäjänteistä nuorisopolitiikkaa on kun rakennamme nuorille harraste- ja liikuntapaikkoja. Sisäliikuntapaikkojen määrä eikä laatu ole riittävä kattamaan kaupunkilaistemme liikuntatarvetta. Liikunta- ja harrastepaikkarakentaminen on säästämistä pitkässä juoksussa. Tulevaisuuteen, hyvinvointiin, terveyteen ja työkykyyn on nyt sijoitettava.

9.4 Korvaavat suorituspaikat Iinatin moottoriurheilulle

Iinatin moottoriurheilurataa ollaan lopettamassa. Toimintajärjestys tulee kuitenkin olla, että ensin tulee saada korvaavat harjoittelupaikat Ylikiiminkiin ennen kuin Iinatin toiminta moottoriurheilun osalta lopetetaan.

9.5 Raksilan liikuntakeskuksen paikoitusongelma

Olen tehnyt aloitteita pysäköintiongelman ratkaisemiseksi. Ihmiset jotka eivät käy Oulun uimahallilla Kärppien pelien aikana, eivät ymmärrä tilanteen huonoutta.. Raksila on kaupunkimme tärkein urheilukeskus myös tulevaisuudessa. Muilta osin keskus toimii hyvin, mutta ajoneuvojen paikoittaminen ei onnistu suurien tapahtumien ja pelien aikana. Liikuntapaikkojen saavutettavuus on yksi tärkeä kriteeri hyvälle liikuntapaikalle. Harrastamaan tulevat joutuvat jättämään ajoneuvonsa jopa kilometrien päähän. Uimahallista talvipakkasella, märkänä käveleminen kilometrejä ei ole myöskään terveyden kannalta hyvästä. Tämä saattaa olla este liikunnan harrastamiselle, kun pysäköintiasia ei ole kunnossa.

9.6 Seura-avustusten euromääräinen korotus

Olen lähes vuosittain tehnyt esityksen avustusrahojen korottamisesta seuratoiminta työhön. Liikuntaseurat tekevät arvokasta työtä lasten ja nuorten parissa, parantaen kaupunkilaistemme työ- ja toimintakykyä, antaen myös terveyttä, iloa ja virkistystä. Seurojen määrä lisääntyy ja seura-avustusrahalla on yhä enemmän jakajia. Seura-avustuksen euromäärää on korotettava merkittävästi joka vuosi seuraavalla vaalikaudella.

10 Kulttuuri on yhteiskunnalle tärkeää – Oulu menestyy myös kulttuurin avulla!

Tavoitteenani on huolehtia omaehtoisen oululaisen kulttuurin elinvoimaisuudesta ja taiteen kansainvälisestä asemasta pitäen mielessä kansallisen kulttuurin vahvuudet: kielen, koulu- ja kulttuurilaitokset, kansalaisjärjestöt, kirkot ja erityisen luontosuhteen.

10.1 Kulttuuri kaikkien saataville

Monipuolisten kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden on oltava kaikkien oululaisten saatavilla. Oulun on pystyttävä tarjoamaan monipuolista ja korkeatasoista musiikkia, teatteria, taidenäyttelyitä, museoita sekä muuta kulttuuritoimintaa. Tavoitteena taide- ja kulttuurikasvatus on nähtävä aktiivisen taiteen kuluttamisen ja harrastamisen pohjana. Kulttuurilla on myös suuri merkitys myös nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisijänä. On oltava muutakin kulttuuria kuin ”kaljan juonti ja väkivalta festivaalit”.

10.2 Kulttuuripassi edesauttaa monipuolista osallistumista

Oululaisille on tehtävä kulttuuripassit, joihin on kerätty kattavasti alennuksia eri kulttuuritapahtumiin ja – laitoksiin. Tähän voitaisiin myös yhdistää ylioppilaskunnan kulttuuriseteli-toimintaa. Luovan tekemisen ja kokemisen edellytykset tulee tarjota kaikille niin nuorille kuin varttuneemmillekin. Omien taiteellisten taitojen käyttäminen ei saa olla kiinni varallisuudesta, vaan kulttuuripalvelut ja harrastustoiminta tulee olla taloudellisesti ja fyysisesti saavutettavissa. Taidekokemukset ja kulttuurin harrastaminen ovat tärkeitä henkiselle kasvulle, oppimiselle ja hyvinvoinnille.

10.3 Vapaaehtoistoimijoiden kulttuuritarjontaa edesautettava

Parhaiten menestyvät ne kaupungit ja kunnat, jotka onnistuvat houkuttelemaan luovia ihmisiä! Oulu tunnetaan kulttuurikaupunkina, jossa tasokkaiden taidelaitosten ohella ja tukena on aktiivinen vapaaehtoisten järjestöjen ylläpitämä kulttuuritoiminta. Aatteellisten, yleishyödyllisten kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä parannetaan. Lisäksi tuetaan oululaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa etenkin erityisryhmien osalta. On panostettava myös nykyisten taidelaitosten käytön turvaamiseen ja tarvittaessa niiden kunnostamiseen.

10.4 Nuorten kulttuuritarjonta oman luovuuden käynnistäjänä

Vieraskielinen kulttuuritarjonta lapsille ja nuorille on erinomaisen tärkeä lasten kielelliselle kehittymiselle ja kiinnostukselle vieraisiin kieliin. Nuorisotiloja tarvitaan sekä ohjattuun että nuorison vapaamuotoiseen toimintaan. Nuorten luovuudelle tulee tarjota tilaa erilaisen toiminnan suunnittelussa. Nuorisotilojen aukioloaikojen toteuttaminen tulee lähteä nuorison tarpeista.

10.5 Kirjastosta tietoyhteiskunnan tukikohta unohtamatta lukuharrastusta

Kirjastolaitos on keskeinen kulttuuri- ja palvelulaitos kansan sivistystyön toteuttamisessa. Tulevalla valtuustokaudella on turvattava kirjastotoimen nykyiset palvelut ja kirjasto toimintaa tulee edelleen kehittää. Kirjastojen roolia vahvistetaan lähipalveluina ja kansalaisten oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin moni - palvelu - järjestelmänä. Kirjasto voi olla tietoyhteiskunnassa luontevasti tukikohta, jossa tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja voi opetella.

Kirjaston roolin laajenemiseen ja sen aseman muuttumiseen tietoyhteiskunnan edelleen kehittyessä on varauduttava kehitystyöllä. Kirjastot ovat tiedon ja kulttuurin välittäjiä. Kirjastot tarjoavat palvelujaan kaikille oululaisille ja niistä tulee usein oululaisten olohuoneita. Kirjastojen on palveltava myös maahanmuuttajia.

10.6 Kulttuuristrategialla pitkän tähtäimen kehitykseen

Haluan, että Oulussa laaditaan kulttuuristrategia, joka ottaa huomioon myös eri kielet ja vähemmistöryhmät. Kulttuuristrategian tulee rohkaista ja edistää moninaisuutta sekä lisätä ihmisten ymmärrystä toisiaan kohtaan. Tällä tavoin hyvä kulttuuristrategia voi tukea päätöksentekoa. Kulttuurin saavutettavuus on tärkeää kaupunkiympäristössä.

Tärkeänä osa-alueena kulttuuristrategiassa ovat pitkän tähtäimen hankkeet, kuten esimerkiksi Lasaretin alueen kehittäminen, merellisyyteen liittyvä kulttuuri sekä kulttuurin koulutuksen edistäminen Oulun alueella.

10.7 Parannetaan valmiuksia tapahtumien järjestämiselle

Oulun tulee parantaa valmiuksia hakea ja järjestää kansallisia ja kansainvälisiä suurtapahtumia. Näin omalla oululaisella kulttuuripolitiikalla tuetaan taiteen ja kulttuuriperinnön monimuotoisuutta, kulttuurilaitoksia, eri väestöryhmät ja kaupunginosat kattavien palvelujen toteuttamista, luovuuden kehittymistä, kansalaistoimintaa sekä taloudellista kasvua.

Kulttuuri- ja taidelaitosten asema sekä taiteen vapaan kentän toimijoiden toimintamahdollisuudet tulee Oulussa turvata. Luovaa taloutta vahvistetaan ja kulttuurin kansantaloudellista merkitystä lisätään edistämällä kulttuurivientiä ja -yrittäjyyttä. Oulussa tulee ottaa käyttöön kulttuurisetelijärjestelmä!

10.8 Lasten ja nuorten kulttuuritoiminta on vahvuus, jota on tuettava

Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan, taidekasvatuksen ja turvallisen mediaympäristön edellytyksiä tulee parantaa. Oululaisen elokuvatuotannon edistämistä tulee vahvistaa ja julkista rahoitusta lisätä.

Oululaiseen kulttuuripolitiikan etiikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota ja tulee kartoittaa kulttuuripolitiikan etiikkaa ja eettisiä ulottuvuuksia kulttuurisista oikeuksista lähtien. Kulttuuriset oikeudet kuuluvat ihmisoikeuksiin kansalaisoikeuksien, poliittisten ja taloudellisten oikeuksien ohella. Rehdin kulttuurin käsitteeseen kuuluu kulttuuristen oikeuksien toteutuminen ja osallisuus sekä ikään, sukupuoleen, vähemmistöasetelman kieleen, vammaisuuteen, etniseen, kulttuurivähemmistöjen sekä vammaisvähemmistön kulttuuristen oikeuksien vahvistaminen.

10.9 Kulttuurivienti osana Oulun kuvaa

Kulttuuriviennillä tähdätään Oulun kulttuuripanostuksen hyödyntämiseen edistämällä kulttuurituotteiden vientiä. Tavoitteena on vahvistaa kulttuurista Oulu-brändiä maailmalla, lisätä vientituloja ja kulttuurialan työllistymismahdollisuuksia. Edistämistoimet kohdistuvat mm. luovaan työhön, ammattilaisuuden, osaamisen vahvistamiseen, vientimahdollisuuksien ja kilpailukyvyn parantamiseen.

Tietoverkot sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttö ovat tärkeässä asemassa kehitettäessä kulttuurin ja eri taiteenaloja. Sisältöjen tuotantoa, levitystä ja saatavuutta edistämällä varmistetaan, että monipuolisia kulttuurisisältöjä on tarjolla ja kaikkien käytettävissä eri tieto- ja jakeluverkoissa.

Oululaisen kulttuurituotannon ja sisältöteollisuuden ydinalueita ovat sisällöntuotanto, johon kuuluvat elokuva, televisio, radio, kustannustoiminta ja musiikkiteollisuus, kulttuuriperinnön digitointi, arkistot ja museot, nuorison ja liikunnan sekä kulttuuri- ja luontomatkailun sisältöpalvelut.

11 Elinvoimainen Oulu - Oulun seutu kehityksen moottorina

11.1 Visiointi koko Oulun alueen kattavasta kuntarakenteesta tarpeen

Tulevaisuuden hyvinvoiva, turvallinen ja vetovoimainen kaupunki vaatii visiointia koko Oulun alueen kattavasta kuntarakenteesta. Kuntarakennetta kehittämällä voidaan osaltaan turvata Oulun asema Suomen toisena kasvukeskuksena. Yhtenäinen kaupunkikokonaisuus pystyy investoimaan koko alueen kannalta elintärkeisiin hankkeisiin riippumatta niiden sijainnista. Alueen vetovoimaisuus ratkaisee yritysten sijoittumisen ja investoinnit.

Vahva ja yhtenäinen Oulun seutu pystyy tarjoamaan tehokkaat alueelliset palvelut edullisesti siten, että koko alueen veroaste voidaan pitää kohtuullisena. Vetovoimaisen Oulun elinkeinoelämä monipuolistuu, yrittäjyys lisääntyy merkittävästi ja työllisyys paranee. Nuoriso- ja rakennetyöttömyyttä saadaan vähennettyä lähinnä yrittäjävetoisen palveluelinkeinon avulla. Edellytyksenä tälle on kuitenkin voimakas perusteollisuus, kasvuyritykset ja hyvä yritysilmapiiri.

Ilman kehittämistoimia hajanainen kuntarakenne pudottaa Oulun alueen Suomessa maakuntasarjaan, jolloin koko alueen elinkeinorakenne ja elinvoima pikku hiljaa kuihtuvat.

11.2 On suunnattava kehittämisinvestoinnit koko alueen eduksi

Seutuyhteistyöllä voidaan hoitaa osa-alueita, mutta yhteiset suunnatut kehittämisinvestoinnit saadaan aikaan vain kuntarakennetta uudistamalla. Oulun alueella on useita hankkeita, joissa voimien yhdistäminen auttaisi saavuttamaan riittävän panostuksen:
• Oulunsalon lentokenttä-alueen kehittäminen logistiseksi keskukseksi
• Matkailun kehittäminen akseleilla Varjakka-Hailuoto, Oulujoki sekä Virpiniemi niin, että ne tukevat toisiaan ja koko aluetta.
• Moottoriurheilun keskittäminen Ylikiiminkiin
• Elinkeinotoiminnan kehittämisen selkiyttäminen ja voimistaminen
• Kaupunki- ja kaupparakenteen kehittäminen kokonaisvaltaisesti
• Joukkoliikenneratkaisujen kehittäminen koko aluetta palvelevaksi

Yhtenäisestä kuntarakenteesta on merkittäviä hyötyjä. Merkittävin hyöty on koko seudun elinkeinollinen kehittyminen siten, että alue on entistä kilpailukykyisempi ja työtä on paremmin tarjolla.

Yhtenäisessä kuntarakenteessa henkilökunta on koko seudun käytettävissä ja erityisosaamisalueet on jaettuna. Kaikki seudun asukkaat ja yritykset saavat yhtenäistä, tasapuolista palvelua asuinkunnasta ja -paikasta huolimatta. Tämä johtaa myös lyhyempiin käsittelyaikoihin, parempaan palvelutasoon ja kustannusten pysymiseen kurissa.

11.3 Kaupungin rakentuminen vetovoimatekijänä

Oulu ja Oulun seutu on edelleenkin oltava yksi merkittävimmistä kasvualueista Suomessa. Strategisena tavoitteena tulee olla Oulun keskusta-alueen kehittäminen Pohjois-Suomen keskuksena ja kansainvälisenä kaupunkina. Myös Oulun seudun kehittämistä on jatkettava päämäärätietoisesti kestävää kehitystä noudattaen.

11.4 Merellisyys on Oulun käyttämätön luonnonvara

Joki ja meri ovat luonnonvara, jotka Oulussa on jätetty osin hyödyntämättä. Rannat ovat tätä nykyä lähinnä pajunviljelyssä ja niiden virkistyskäyttö vähäistä. Oulun tulee kehittää merellisyyden ja jokirantojen maisemallista kuvaa ja vapaa-ajan käyttöä suunnitelmallisesti. Suunnitelmiin pitää ottaa pitkällä tähtäyksellä myös lähisaarten harkittu virkistyskäyttö.

11.5 Perustavoitteena riittävä tonttitarjonta ja yhtäaikainen palvelurakenne uusilla alueilla

Kaupungin kehityksen kulmakiviä ovat tehokas ja eri ryhmien tarpeet huomioiva kaavoitus ja maapolitiikka. Tonttipolitiikalla ja kaavoituksella huolehdimme, että Oulu on elinvoimainen ja houkutteleva asuin- ja työympäristö ja että Oulun keskusta-alue kehittyy vetovoimaisena säteillen hyvinvointiaan muuallekin. Lisäksi Oulun kaupungin on huolehdittava riittävästä tonttitarjonnasta asuntotuotannon ja elinkeinoelämän tarpeisiin.

11.6 Meneillään olevat hankkeet on saatettava valmiiksi

Voimakkaasta tonttitarjonnasta ja rakentamisesta johtuen kuntatekniikan investoinnit säilyvät suurina myös lähivuosina. Mielestäni on tärkeä, että jo käynnissä olevat hankkeet saadaan tehokkaasti eteenpäin. Näitä ovat:
- Yli-Kiimingin ja Oulun kuntaliitos konkretisoituu vuoden 2009 alussa
- Metsokankaan ja Ritaharjun alueet jatkavat kasvuaan
- Pientalojen laatuohjaus kiinnitetään tontinluovutukseen ja rakentamiseen
- Matkakeskuksen toteuttaminen rautatieasemalle laajentaa ydinkeskustan kokoa ja vetovoimaa sekä parantaa alueen liikennelogistiikkaa
- Kalliopysäköinnin toteutuminen luo pohjan keskusta-alueen kehitykselle ja poistaa akuuttia pysäköintiongelmaa
- Keskeisten kortteleiden täydennysrakentaminen mahdollistaa kaivatun liiketilojen lisäämisen keskusta-alueelle
- City-bussi liikenteestä ja joukkoliikennekaduista saadun palautteen avulla toimintoja on kehitettävä entisestään
- Kaupungin Virastotalon valmistuminen 2008 palvelukeskuksineen avaa uusia mahdollisuuksia
- Raatin Liikuntakeskuksen suunnittelu etenee ja odotettavissa on Pohjois-Suomen merkittävä liikuntakeskus

11.7 Pientaloasumisen painoarvoa tulee nostaa

Kaavoituksen tulee palvella nykyisiä asukkaita ja houkutella kaupunkiin uusia veronmaksajia. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää:
- Nykyisen asunto-ohjelman asteittaista kasvattamista, varautumista Oulun jatkuvaan kasvuun
- Pientaloasuntojen suhteellista lisäämistä huomioiden niiden sijoittumisen, energiakustannusten kallistumisen ja joukkoliikenteen kehittämisen
- Vuokratonttien luovutusperiaatteiden muuttamista, siten että se kohtelee hakijoita yhdenvertaisesti (esim. arvontamenettelyn laajentamista).
- Alueellista yhteistyötä pienasuntokaavoituksessa on tehostettava naapurikuntien kanssa, jotta kasvupaine, ja siitä aiheutuvaa palvelutuotantorasitetta voidaan hillitä. Yhteisen asunto-ohjelman laatiminen on kivuliasta, mutta kannatettavaa.

Maankäytön suunnittelussa tulee edelleen lisätä vuorovaikutteisuutta ja laatusopimusmenettelyä. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennusliikkeet, rakennuttajat, kaupunki ja yritykset pyrkivät yksityiskohtaiseen maankäytön suunnitteluun laatu- ja tarvekriteerit huomioiden. Tällöin myös perusteet tonttien luovutukselle paranevat. Asuntoalueiden kaavoituksessa voidaan jatkaa asukastestiryhmien käyttöä, joka tukee kestävän kehityksen periaatteita.

12 yritykset ja työpaikat luovat verotuloillaan pohjan hyvinvoinnille – Vain menestyvä yritys työllistää!

Tavoitteena on, että koko kaupunkiseutu on kilpailukykyinen ja kehittyvä eri toimialojen innovaatioympäristö. Kaiken edellytyksenä on hyvämaineinen, kustannustehokkaasti toimiva kuntakokonaisuus, jossa on tarjolla monipuolinen palvelurakenne, julkinen runkoliikenne ja muu liikenne toimii ja jolla on selkeä kehityspolku kohti ekologista ja monipuolista yhdyskuntaa.

Oulussa on tulevaisuudessa yrittäjyyteen rohkaiseva ilmapiiri Oulu pitää myös jatkossa tuntea kansainvälisillä markkinoilla toimivista kasvuyrityksistä ja tehokkaasti toimivasta perusteollisuudesta Hyvä tutkimus- ja koulutuspohja sekä kehittyvät palvelut pitävät osaltaan yllä Oulun alueen vetovoimaa.

Tiivistyvä kuntayhteistyö lähialueilla, Perämerenkaarella sekä Oulu-Kajaani akselilla tehostaa alueen elinkeinopoliittista vetovoimaa.

12.1 Elinkeinotoiminnan edistämisen keinot

Kansainvälisen liiketoiminnan ja markkinoinnin taitoja pitää kehittää oululaista osaamista hyödyntäen. Tässä työssä tarvitaan koordinaatiota kaupungin, elinkeinoelämän ja korkeakoulujen kesken. Osana samaa kehitystyötä on korkeatasoisen tietotaidon tulevaisuuteen tähtäävä suuntaaminen myös olemassa olevan teollisuuden muutosprosessissa.

12.2 Kasvuyritysten lisäksi myös palvelusektorin yritystoiminnan kehittyminen on tärkeää

Hyvinvoiva perusteollisuus ja kasvuyritykset ovat edellytyksenä kaupungin kehittymiselle, mutta elinvoimainen palvelualojen yrittäjyys ja sen kehittyminen on avainasemassa työllisyyden kannalta. Kaupungin pitää tukea elinkeinoelämän ja koulutussektorin hankkeita, joissa kehitetään palvelualan yrityksiä, yrittäjyyttä ja verkostoitumista.

12.3 Kaupungin rooli elinkeinotoiminnassa on koordinoida, verkottaa ja etsiä synergisiä hyötyjä

Elinkeinotoimien pitää mielestäni tähdätä siihen, että Oulun talousalueelle muodostuu kriittisen massan ylittäviä yrityskeskittymiä, jotka toimivat menestyksekkäästi sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla.

Oulun kaupungin elinkeinotoiminnan tulee panostaa verkottumis- ja koordinaatiotoimintaan yritysten näkökulmasta. Kaupungin tulee toimia aktiivisesti aluetta vahvistavien synergisten hyötyjen löytämisessä ja edistää eri toimijoiden yhteistyötä päällekkäisyyksien välttämiseksi.

12.4 Aktiivinen kehittäjän maine on osa vetovoimaisuutta

Yhtenä tavoitteena on Oulun kansainvälisen maineen ylläpitäminen ja kehittäminen. Tehdään innovoivaa Oulua tunnetuksi ja aktivoidaan liiketoiminta- ja markkinointiosaamisen sekä liiketoimintaa tukevia palveluita.

12.5 Edesautetaan hankkeita, joissa alueelle saadaan osaajia ja vetäjiä

Koulutus varmistaa osaavat resurssit. Paikallisen yliopiston ja korkeakoulun monialaisen ja huipputasoisen koulutuksen varmistaminen myös valtakunnan tasolla on äärimmäisen tärkeää samoin kuin Pohjoisen hankkeiden edesauttaminen.

12.6 Liikenneyhteyksien kehittäminen on avainasemassa

Pohjoisen hankkeisiin liittyvän alihankintaverkoston, palvelutoiminnan ja muun toiminnan aktivointi ja Oulun alueen kehitys vaatii myös liikennepoliittisesti pääradan, Lentoaseman, VT4:n ja sataman kehityksen turvaamista.

12.7 Kaupunkirakenteen muutosvision laatiminen edesauttaa yritysten investointeja

Päivitetään kaupunkirakenteen kehittämiselle selkeä tulevaisuuden muutosvisio, jossa huomioidaan kaupunkirakenteen tiivistyminen, keskusta-alueen vetovoiman turvaaminen, kauppapaikat, kuntayhteistyö ja julkisen runkoliikenteen tehokas toiminta.

12.8 Olemassa olevaa rahoitusta ja uusia rahoituslähteitä pitää suunnata

Osana elinkeinotoiminnan edistämistä on aktiivinen koordinointi, jolla vähennetään kehittämistoimien hajanaisuutta ja päällekkäisyyttä. Lisänä tähän on alueellisen EU-rahoituksen tehostettu ja suunnattu hyödyntäminen sekä kaupungin omien kehitysvarojen ja kehittämisrahaston tuottojen harkittu suuntaaminen uusien hankkeiden ja foorumeiden käynnistyksessä ja kansainvälistymisvaihdossa.

13 Oulun kaupungin omistuspolitiikka

Omistajaohjauksen tavoitteet ja menetelmät pitää kirjata ja päätöksenteko selkiyttää. Kaupunki on merkittävä omistaja liikelaitoksissa, kuntayhtymissä ja useissa osakeyhtiöissä. Kuntayhtymien kautta kaupunki koordinoi koulutus- ja terveyspalveluja ja niiden omistajaohjaus pitää perustua selkeisiin strategisiin tavoitteisiin, jotka kaupungin tulee selkeästi määrittää. Hallinnon osalta pitää omistajaohjauksen suunnittelua selkeyttää myös luottamushenkilöhallinnon osalta. Yhtenä mahdollisuutena on erillinen elinkeinolautakunta tai jaos.

Liikelaitoksista osa on sisäisiä liikelaitoksia, joiden tehtävänä on tuottaa kaupunkiorganisaation sisällä palveluja keskitetysti ja koordinoidusti koko organisaatiolle. Tämän lisäksi kaupunki omistaa ulkoisia liikelaitoksia kuten Oulun Energia, joka omalta osaltaan turvaa kaupungin energiahuoltoa, mutta josta on omalla taholla tullut myös kaupungin talouden turvaaja.

13.1 Liikelaitosten päätavoitteena tehokkuus ja kilpailukyky

Ulkoisten liikelaitosten osalta on tärkeintä asiakkaiden palvelu tehokkaasti ja kilpailukykyisesti. Asiakkaille tulee tarjota Oulu-lisäarvoa, esimerkiksi sujuvalla asiakaspalvelulla. Kaupungin täytyy säilyttää päätöksenteon vaikutusmahdollisuus, jolloin turvataan myös kuntalaisten etu palvelujen asiakkaana.

13.2 Ydinliiketoimintaa ei pidä ulkoistaa

Oma tuotanto ja tuotantokoneisto on liikelaitosten keskeinen tekijä, joka pitää varmistaa. Ydinliiketoimintaa ei pidä ulkoistaa. Tuotto liikelaitoksista tuloutetaan kunnalle ja tuottoa haetaan tehostuvan toiminnan kautta. Ulkoisten liikelaitosten yhtiöittäminen on tarkoituksenmukaisuuskysymys, ei itseisarvo eikä päätavoite.

13.3 Energian tuottamisvaihtoehtojen tutkimukseen pitää panostaa

Oulun Energian osalta omasta tuotannosta kannattaa pitää kiinni, energian pitää olla kohtuullisesti hinnoiteltu ja energian tuottamisvaihtoehtojen tutkimukseen pitää panostaa.

Oulun Veden ja Oulun Jätehuollon osalta tavoitteena on edullinen hintataso, tuloksekas ja turvallinen sekä ympäristö-ystävällinen toiminta. Biomassa sisältää energiaa ja se pitää hyödyntää.

Oulun Sataman osalta tuloksekas toiminta varmistaa osiltaan perusteollisuuden toiminnan. Omana liikelaitoksena Satamalle voidaan määritellä myös elinkeinopoliittisia osatavoitteita Satamassa pitää varautua investointeihin. Oulun kaupungilla on myös omistuksia kuten Oulun Puhelin, joiden osalta on tärkeä turvata niiden omistaja-arvo sekä muodostaa näille kaupungin kehittämisstrategiaan tukeutuva rooli.

Sisäisissä liikelaitoksissa tilaaja-tuottajamalli ohjaa toimintaa, mutta perimmäinen asiakas on kuitenkin kuntalainen. Sisäisillä liikelaitoksilla tulee olla tuottavuustavoitteet jotka toimivat osaltaan toiminnan tehokkuuden mittarina. Tärkeintä on asiakkaiden, asukkaiden tehokas, kilpailukykyinen ja hyvätasoinen palvelu. Palveluja voidaan myös ulkoistaa tai yhtiöittää, jos se tuo toiminnallista etua kunta- tai aluetasolla.


Juha Hänninen, turvallisuuspäällikkö, liikunnanohjaaja

Koti, uskonto ja isänmaa ovat arvomaailmaani. Sydäntäni lähellä ovat lapset, nuoret, liikunta, vammaiset, sotaveteraanit ja vanhukset. Teen työtä näiden kaikkien hyväksi, mutta liikunta on minun ykkösasiani, erityisesti lasten ja nuorten liikunta. Liikunta-asioihin suhtaudun vakavasti, koska muuten lähitulevaisuudessa on odotettavissa työkyvyttömien, tuki- ja liikuntavammaisten sekä sydän- ja verenkiertotauteja sairastavien oululaisten aikapommi.

Lasten ja nuorten liikunta on erityisen tärkeää siksi, että samalla lyömme ainakin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Ensiksi saamme lapset ja nuoret pois kadulta terveiden harrastusten pariin. Toiseksi meidän on pystyttävä tarjoamaan kiinnostava sekä terve elämäntapa lapsille ja nuorille. Lisäksi liikunta vahvistaa itsetuntoa ja itseluottamusta terveiden valintojen tekemiseen.

Liikunnan merkitystä korostetaan juhlapuheissa, mutta kun säästetään, tapahtuu se usein ensimmäisenä liikunta-asioista, myös Oulussa. Kun säästöjä etsitään, niin usein säästöt aloitetaan liikuntapaikkarakentamisesta, mutta liikuntapaikkojen rakentaminen on säästämistä pitkällä tähtäimellä! Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle elämänsä aikana noin 1.2 miljoonaa euroa. Jos tämän päivän ihmiset eivät ymmärrä muita arvoja kuin raha niin tosta miljoonaa on paljon rahaa..

Olen toiminut nuorisokasvattajana yli kaksikymmentä vuotta, sekä Puolustusvoimissa että urheilun ja liikunnan saralla. Voin sanoa, että meillä on reipas ja terve nuoriso. Vain murto-osa on vieraantunut normaalista elämästä päihteiden maailmaan. Seuraan nuorisomme tilaa erilaisissa nuorisotapahtumissa, jossa toimin järjestysmiestehtävissä-talkoilla. Toivon myös, että mahdollisimman moni vanhemmista kävisi kaupungilla joskus katsomassa nuortemme "harrastuksia". Päihteiden käytössä lasten ja nuorten osalta tulisi käyttää ns. nollatoleranssia, myös yleisillä paikoilla. Lasten liikkumista yksinään yöaikona tulisi rajoittaa, esimerkiksi alle 12-vuotiaat eivät saisi liikkua ilman vanhempiaan kaupungilla puolen yön jälkeen. Tämä tulisi saada myös kaupungin järjestyssääntöön. Nuorisotyön on oltava ennalta ehkäisevää, ei huumeruiskujen jakamista!

Minulla on neljä rakasta tytärtä. Vanhin on 22-vuotias ja nuorin 14. Tästä johtuen minulle erityisen rakas aihe on lastemme ja nuortemme kasvu ja elämä.

Virkatyönäni hoidan Oulussa, alueenani Pohjois-Suomi, tehtävänäni turvallisuuasiat. Sotilasarvoni on kapteeni. Vapaa-ajan harrastuksista suurimman ajan vie seuratoiminta kuntonyrkkeilyn parissa ja opiskelu - itseni kehittäminen. Olen mukana Oulun kaupunginvaltuustossa, liikuntalautakunnassa ja liikelaitos Serviisissä kaupungin hallituksen edustajana. Minulla on selkeä kuva oululaisen lasten ja liikunnan nykytilasta.

Olen kilpaurheilijana edustanut Suomea kansainvälisillä areenoilla, ja olen voittanut yhteensä kuusi Suomen mestaruutta: neljä yleisessä sarjassa ja kaksi nuorten sarjassa. Vuonna 1983 minut on valittu Suomen parhaaksi raskaampien sarjojen (yli 67 kg) nyrkkeilijäksi. Olen edustanut maatamme Los Angelesin olympialaisissa vuonna 1984, mutta unelmani olympiavoitosta kaatui polven eturistisiteen katkeamiseen.

Kilpaurheilun jälkeen vannon kuntourheilun ja terveysliikunnan nimiin. Kilpaurheilussa tarvitaan rohkeutta, peräänantamattomuutta ja voitontahtoa. Uskon, että näistä ominaisuuksista on hyötyä, kun ajetaan asioita Oulussa Sinunkin parhaaksesi.

Olen ehdokkaana kunnallisvaaleissa, koska haluan olla keskustelemassa, päättämässä ja näin vaikuttamassa minulle arvokkaisiin asioihin. Viime kunnallisvaaleissa saamastani äänimäärästä päätellen moni muukin haluaa parantaa näitä tärkeitä asioita Oulussa. Toivottavasti olen osoittautunut Teidän luottamuksenne arvoiseksi ja äänestätte minua myös tänä syksynä! Sillä Oulun kaupungissa kaikki asiat eivät vielä ole täydellisesti kunnossa

Vien ajamani asiat aina loppuun saakka. Minulle voi soittaa ja testata..

Juha Hänninen
juha.hanninen[at]mil.fi
p. 0400-340 359

Talousarvioaloitteet

Talousarvioaloite on vahva keino vaikuttaa seuraavan vuoden budjettiin. On tietysti myös hyvä, että kirjoitellaan lehtiin ja rupatellaan, mutta jos asiaa ei ole huomioitu seuraavan vuoden budjetissa, niin ei siinä paljon kirjoittelu ja rupattelu auta tai paranna asiaa.

Olen kuluvalla vaalikaudella tehnyt Oulussa eniten talousarvioaloitteita ja eniten niitä on myös mennyt läpi.

Esitykset ja asiat Oulun kaupungissa, joita olen ajanut talousarvioaloitteilla:

+Sisäliikuntatilojen kehittäminen kaupungissa
+Raksilan urheilukeskuksen parkkiongelmien ratkaisu
+Alle 12-vuotiaan paikka puolen yön jälkeen ei ole kaupungilla ulkona, lapsille tulee sopia kotiin tuloajat
+Sotiemme veteraanien muistomerkki Oulun kaupunkiin
+Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sosiaalityöntekijöiden virkoja on saatava lisää
+Korvaavat suorituspaikat Oulun moottoriurheilijoille
+Lastenpsykiatrian hoitojonot on saatava lyhenemään
+Lisää henkilökuntaa vanhusten huoltoon
+Isokatu joukkoliikennekaduksi
+Seura-avustuksen euromäärää on korotettava
+Pätkätyöllistettyjen virkojen vakinaistaminen
+Hietasaaren ryhmäkodit -hankkeen rakentaminen
+Nuorison sisäliikunta-, harraste- ja oleskelutilojen kehittäminen Oulun kaupungissa
+Korvensuoran suuralueen rakennushankkeiden aikaistaminen
+Alkoholivapaiden liikuntatilaisuuksien tukeminen
+Sotainvalidien ja veteraanien avustajatoiminnan tukeminen Oulun kaupungissa
+Yli 65 -vuotiaille ilmainen liikuntamahdollisuus kaupunkimme liikuntatiloissa
+Kirjaston hoitajien ja -virkailijoiden palkkojen korotus
+Sotiemme veteraanien hammashuollon tukeminen
+Alle 18 -vuotiaille ilmainen liikkumismahdollisuus kaupunkimme liikuntapaikoilla
+Virkistykseen ja liikuntaan teemoitettu yleiskaava Ouluun
+Sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien ilmainen kyyti Potnapekalla
+Sotainvalideille ja muille sotiemme veteraaneille jaetaan ilmainen Oulu ja oululaiset sodissa 1918 ja 1939-1945 - Oulun veteraanikirja korvauksetta
+Tallennesopimuksen solmiminen Oulun kaupungin ja kaupungin orkesterin muusikoiden välille vuosiksi 2004-2006
+Nuorten turvakoti Ouluun
+Kahden soittajan vakanssin perustaminen kaupungin orkesteriin joka vuosi vuosina 2004-2006
+Sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien ilmainen teatteri-ilta
+Lapsille ja nuorille onkipaikka Ouluun
+Koppanan- ja Sanginjoen leirikeskuksen peruskorjaus